Kiipeilijät

Kiipeilijät

lauantai 25. lokakuuta 2014

Haaveideni boulderointimesta

Kohtuullisen monessa boulderointihallissa vierailleena lajinoviisina esitän tässä oman näkemykseni hyvästä boulderointihallista.

Ulkopaikkakuntalaiselle hallin sijainnilla ei ole juurikaan väliä, kunhan osoitteen saa selville, niin navigaattori opastaa sitten perille. Kuitenkin pääosa hallin käyttäjistä on aina paikkakuntalaisia, jolloin hallille on päästävä mahdollisimman helposti. Sijainnin olisi siis hyvä olla kohtuullisen lähellä keskustaa tai ainakin jollain julkisella liikennevälineellä helposti lähestyttävissä olevassa paikassa.

Seinäprofiilien on hyvä olla mahdollisimman monimuotoisia alkaen släbistä pystysuoran kautta kunnon hänkkiin. Vaihtelevilla kulmilla nouseva hänkki on mielenkiintoisempi kuin vakiokulmassa nouseva. Näiden lisäksi minun omaksi henkilökohtaiseksi suosikiksi on noussut katto, josta paras malli löytyy Turusta. Kattoa on ehdottomasti oltava! Nämä eri profiilit saadaan parhaiten toteutettua ottamalla hallin seinien lisäksi käyttöön keskilattiaa ja rakentamalla sinne tatti tai sitten rakentamalla seiniviereen kolmiseinäinen tatti. Kiipeiltävän katon tekemiseksi Tampereella on yhdistetty kaksi tattia sillalla, jonka alapintaa pitkin kiivetään, Oulussa tatti on yhdistetty sillalla seinään, Jyväskylässä on pieni luola tatin sisällä ja paras ratkaisu löytyy siis Turusta, jossa on rakennettu seinästä matalalla oleva kunnon ulkonema.  Koska katosta tippuu aikasten herkästi epämääräisissä putoamisasennoissa (ainakin aloittelija), niin tuo matalalla oleva katto on turvallisin ratkaisu. (Jos ette ole itse paikoissa käyneet, niin netistä löytyvistä kuvista saa hyvän käsityksen noista ratkaisuista.)

Tatin päältä voidaan tulla monella tapaa alas. Turussa ja Tampereella tatin seinään on tehty laskeutumista varten otteilla reitti alas, Jyväskylässä on pystysuorat tikkaat tatin kupeella ja Kuopiossa sekä Lappeenrannassa portaat tatin sisällä. Nämä tatin sisällä olevat portaan tuntuvat käytännössä mukavimmalta ratkaisulta. Oulussa oli kyllä sikäli aivan huippuratkaisu, että siellä kulki leveähkö kävelysilta kahdella sivulla kiipeilyseinien yläpuolella ja tatti oli yhdistetty tähän kävelysiltaan sillalla ja alas tultiin kunnon kierreportaita pitkin. Tämä Oulun ratkaisu mahdollistaa sen, että myös sivuseinille voi tehdä ylös kiivettäviä reittejä!

Hallin otevalikoiman on syytä olla mahdollisimman monipuolinen ja erilaisia bokseja on myös hyvä olla, jotta reittejä saa viriteltyä monipuolisesti. Hallin olisi oltava sen verran reilun kokoinen, että sinne pystyy värkkäämään tuommoiset reilut sata erilaista reittiä; ylärajaahan tässä tietenkään ei ole – mitä enempi seinää ja reittejä, sitä parempi! Hallissa pitää olla myös lapsilukottomia haastavia reittejä kaikilla eri seinätyypeillä, näiden puute on nimittäin aiheuttanut oman tyttären puolelta eri hallivierailuilla jokin verran nurinaa.  Sekin on ollut jännä huomata, että eri paikoissa on omanlaista tyyliä reiteissä. Oilisiko sitten pitkälti saman tekijän käsialaa, jolloin tuppaa tulemaan vähän samankaltaista jälkeä? Ei varmaan ole huono asia, että reitin tekijöitä olisi useampia, jolloin todennäköisemmin syntyy myös monipuolisempaa jälkeä.

Niin, ja jotta treenaaminen hallilla olisi mahdollisimman monipuolista, olisi hyvä, että hallilta löytyisi myös jonkinlainen treenihuone. Varustuksena ainakin otelautoja, kampus-seinää, renkaat ehdottomasti, erilaiset riippuvat otteet ovat kivoja ja jos tilaa vain suinkin on, niin myös tuollainen perus punttisalivarustus on vaan lisäplussaa. Melkein kaikista halleista jotain oheisharjoitemahdollisuuksia löytyykin. Eikä siitäkään kyllä mitään haittaa ole, että hallista löytyy myös köysikiipeilyseinää, jos vaan hallin korkeus antaa tähän edes jonkinlaisen mahdollisuuden. Treenimielessä itsevarmistuslaitteilla varustettu seinä on paras.

Myös oheispalveluja on hyvä olla tarjolla mahdollisuuksien mukaan. Sosiaalitilat suihkuineen ovat oikeastaan välttämättömyys, sitten pieni kiipeilytarvikeputiikki, vähän virvoke yms. myyntipistettä, eikä kahviokaan vaikka tuhdimmallakin eväsvarustuksella ole huono. Tässä mielessä meidän oma Kuntokeidas saunomismahdollisuuksineen on kyllä aika hyvä!  Kunnon musiikintoistolaitteet, siisti valaistus (tähän minulla ja pojalla olisi muutama ajatus) ja kruunuksi vielä tosiaan tuo saunomismahdollisuus, niin a'vot. Tähän vielä päälle hyvä tiedottaminen netti- ja facebook-sivuineen ja ystävällinen henkilökunta (tästä täytyy kyllä kehua aivan kaikkia käymiäni paikkoja), niin täydellinen halli alkaakin olla kasassa. Jos tällainen halli näille kulmille jostain ilmestyisi, niin ostaisin heti vuosijäsenyyden, tai mitä ikinä yrittäjä sitten keksisikin minulle tarjota sisäänpääsymahdollisuudeksi rahojani vastaan!

Teksti: Markku

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti