Kiipeilijät

Kiipeilijät

torstai 28. syyskuuta 2017

Pannukakkua ja boulderointia

Ahvenanmaalle minut houkuttelivat seikkailemaan meri ja rantakalliot. Ajatus merenrannalla kiipeämisestä on ollut kipinä, jonka olen halunnut toteuttaa pitkään. Keväällä WhatsAppiin oli tullut viesti mahdollisuudesta lähteä saaristoon.  Matkatakseni Ahvenanmaalle minun oli kerättävä rohkeutta. Miettiessäni lähtemistä muistelin, kuinka minua kiipeilyn aloitettuani jännitti tulla seuranvuorolle.   Olen saanut haavoja vuorovaikutuksessa ja kouluajan olin ulkopuolella kiusattuna, joten ihmisten kohtaaminen tuntuu minusta vaikealta. Kiipeillessä olen tavannut monia ihmisiä, jotka vastaavat ystävällisesti hymyyn, ja se tuntuu todella hyvältä.  Kokemuksena vastavuoroinen hymy ei ole ollut itsestäänselvyys, ja ehkä tämän takia minulla on ehkä aavistuksen hassu tyyli tervehtiä ihmisiä. En ehkä ole rohkaistunut kovin nopeasti, mutta kuitenkin hitaasti askel kerrallaan olen avautunut, mistä olen monelle kiitollinen. 

Lopulta heinäkuu koitti ja pitkä matka Joensuusta Maarianhaminaan alkoi. Ajoimme autolla koko päivän ohitellen rekkoja. Matka ajoittui Ilosaarirockin jälkeiselle viikolle, joten heräilimme talviunilta viikonlopun tunnelmista. Ensimmäisen yön vietimme merikapteenin mökissä Naantalissa. Mökki oli sisustettu arkulla, ilmapuntarilla, ruorilla ja näytti kaiken kaikkiaan muumipapan työhuoneelta.  Toisin sanoin majapaikka oli täydellinen suuntaamaan ajatukset mereen ja matkustamiseen. Aamulla herätyskellot soivat aikaisin. Lauttamatka on ehdottomasti matkan pitkästyttävin osuus. Ruotsin laiva aamutuimaan ja ilmassa vieno tuoksahdus viikonloppuelämää. Onneksi kannella tuuli tuntuu hyvältä. Saaristossa ja Ahvenanmaalla on paljon purjeveneitä, jotka näyttävät sisämaanasukista hieman eksoottisilta. Rannoilla kiven väri muuttuu matkan aikana harmaasta punaiseksi.



Maarianhamina toivotti meidät tervetulleiksi auringonpaisteella, ja koko reissun ajan sää oli hyvä yksittäistä sadekuuroa lukuun ottamatta. Reissun särö oli majoitus, joka ei vastannut odotuksia. Varasimme huhtikuussa mökit Svinöstä.  Rähjäisellä leirintäalueella meidät vastaanotti suomenruotsalaistunut Australian dundee. Krokotiilejä ei ollut, mutta hevosmuurahaisia oli. Ongelman laajuus paljastui neljäntenä päivänä, kun kaksi muurahaisyhdyskuntaa aloitti välienselvittelyn. Lopputulos muistutti etäisesti Henrik Tudorin ja Rikhard III:n taistelua Bosworthin kentällä. Muurahaisten kiskoessa toisiltaan raajoja irti evakuoimme laukkumme ja kimpsumme ulos. Pitkällisen rautalangan vääntämisen jälkeen mies respasta lähti Raid-pullon kanssa pintasiivoamaan ongelmaa. Rakenteista näki, että otukset ovat eläneet mökissä jo tovin. Lyhyesti  Svinö Camping ei saa suosituksia.

Onneksi majoituksesta pääsi ulos luontoon ja kallioille. Kiipeily Ahvenanmaalla on punaista graniittia. Kävin kiipeämässä kahdessa paikassa Kasvikenissa ja Grotassa. Kasviken on metsänsiimeksessä siinä missä Grotta on lähellä merta ja rantakallioita. Osa porukasta kävi vielä Fågelbergetissä, joka sijaitsee aivan merenrannassa. Molemmat paikat olivat täynnä mainiota kiivettävää, mutta Grotassa on ympäristönä jotain epätodellista. Sää on muovannut kalliopohjan lainemaisiksi porrasaskelmiksi, joita pitkin on helppo lähestyä kiipeilyalueelle.  Voisi kuvitella, että Grotassa asustaa keijuja ja maahisia tuomassa hyvää onnea kiipeilijöille, jotka muistavat leikkiä ja nauraa sekä siivota roskansa lähtiessään paluumatkalle.



Reittejä on paljon kaiken tasoisille kiipeilijöille ja sektorit ovat lähellä toisiaan. Tämän takia kaikkien on helppoa harrastaa yhdessä. Osassa kiveä on jännittävä tiilimäinen rakenne, joka tekee mahdolliseksi Grotasta löytyvät hienot lipan ylitykset. Tämän reissun osalta kiipeily jäi minulle maistiaisiksi.   Kiipesin paljon ja nautin erilaisista reiteistä.   Pojat saivat ottaa hauiksilleen vastuun   lähetyksistä, ja taisi tikkilistaan kertyä muutama seiska. Olin kuullut huhua, että Getan rantarivistöä peittävät bouldermatot, mutta vierailumme aikaan kalliolla ei ollut kuin muutamia muita kiipeilijöitä. Selitys saattoi olla saaren muissa viikonlopuntapahtumissa, jotka olivat tyhjentäneet alueen majoitusmahdollisuuksista. Mereltä puhaltava tuuli huolehti siitä, ettei sää kohonnut liian kuumaksi edes aurinkoisina päivinä. Reissussa oli mukana myös kaksi vauvamatkustajaa, jotka lopulta jaksoivat meistä parhaiten pitkät päivät kalliolla.



Ahvenanmaalla on kaunis luonto, ja pohjoinen ja eteläinen saari eroavat suuresti toisistaan. Pohjoinen kiipeilyalue on karu ja tuulen tuivertama täynnä mystisen näköisiä kiviä ja kivipaaseja. Etelä on puolestaan saarnien ja pähkinäpuiden peittämä. Lepopäivinä lähdimme seikkailemaan, ja vierailin etelässä Nåtön biologisella tutkimusasemalla ja Flakanäsin luontopolulla. Reissun aikana keräsin kasviota ja ilokseni seurueessamme mukana oli biologiasiantuntija, joka osasi tunnistaa kasveja ja kertoa niistä. Sain tallennettua kameraani käärmeenpistoyrtin, joka on ainut Suomessa kasvava oleanterikasvi.  Saarella kasvavat myös villeinä ruohosipulit, jotka ovat rantautuneet Ahvenanmaalle laivojen mukana. Ruholaukka on pohjoisen keripukkiyrtti, joka suojasi merimiesten kovia kokeneita hampaita.  Reissulla näin myös rantakäärmeen ja kiipesin huojuvaan näköalatorniin.



Parasta kiipeilyn päätteeksi Ahvenanmaalla on kahvi ja pannukakku päällystettynä lähes voiksi vatkatulla kermalla.  Saarelta saa myös särpimiksi makeaa ruisleipää, jossa maistuu vahva mallas. Kokonaisuutena matka oli liian lyhyt, mutta hyvä. Kotimatkalla tall ships races sai tunnelmoimaan purjelaivojen aikakautta, ja katselin kolmisen tuntia merta. Reissusta jäi päällimmäisenä halu palata takaisin ja kiipeillä enemmän, vuokrata pienimökki, soutaa puisella veneellä ja vetäytyä välipäivinä ongen kanssa unelmoimaan suuresta reittisaaliista ja täydellisistä kitkoista. Kiitos kaikille reissusta!

Vinkit:
  • Ahvenanmaalle on enemmän tulijoita kuin majoituspaikkoja, joten mökit kannattaa varata hyvissä ajoin. Esimerkiksi Getassa Soltuna Cafe  tarjoaa majoitusta, joka on puolentunnin kävelymatkan päässä lähimmiltä sektoreilta. Vahva ei Svinö Camping.
  • Nörtin välttämätön lisävaruste on kirja.
  • Varaa riittävästi aikaa.  Itä-Suomesta kannattaa matkalle varata pari viikkoa.
  • Kokeile puhua ruotsia. Ihmiset reagoivat kömpelöihin yrityksiin positiivisesti, ja palvelu on parempaa.

Ahvenanmaan pannukakku
Pohjaksi punaista maitoa, mannapuuroa, kardemummaa ja tietysti voita. Kuorrutteeksi paljon kermavaahtoa ja makeutukseksi luumukiisseliä tai vadelmahilloa. Juomaksi pannukahvia:)
Resepti:
  • 3 dl riisi- tai mannapuuroa 
  • 25g -50g voita 
  • 4 kpl munaa 
  • 4,5 dl maitoa 
  • 0.5 tl suolaa 
  • 2 rkl sokeria 
  • 1 rkl kardemummaa 
  • 2 dl vehnäjauhoja
  1. Voitele tasapohjainen uunivuoka tai levitä leivinpaperi uunipellille.  Kaada taikina vuokaan tai pellille. 
  2. Kuumenna uuni 225-asteiseksi.
  3. Vatkaa munat kevyesti, lisää muut ainekset ja kaada seos pellille. 
  4. Paista 225-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.
  5. Tarjoa kermavaahdon ja luumukiisselin kera. Kokeilla voi myös vadelma- ja tyrnihilloa. Käytä täytteissä mielikuvitusta.








Teksti: Hanna
Kuvat: Pekka, Jukka, Hanna


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti